APARTE

Ne on sitten siinä: saksalainen supermarketti toi Ranskaan pohjoismaalaista "gastronomiaa". Ranskan suomalaisblogeissa alkoi heti kuhina ja minäkin lähdin matkaan etsimään lähintä kauppaketjun kauppaa. Mitäpä muutakaan voisi sateisena lauantai-iltapäivänä tehdä. Ja mitäpä en tekisi hapankorppujen eteen. Olisikohan pitänyt ostaa enemmän?

KLISEITÄ

Ranskan suomalainen bloggarikollega Atlantin rannikolta kirjoitti vähän aikaa sitten urheiluhulluudesta ja olympialaisista. Samoin monet muut kollegat ovat blogeissaan tai yksityisesti valittaneet Ranskan television kapeaa katsausta kauden urheilujuhlaan. Mutta eikö se ole totta joka maassa : yleensä televisiot välittävät kuvaa niistä lajeista, jotka maassa kiinnostavat ja puhuvat etupäässä oman maan pojista.

Urheiluhulluus onkin yksi niistä kansanpiirteistä, jota sopii käyttää suomalaisten yhteydessä, mutta joka ei juuri ilmene ranskalaisissa. Ainakaan minun ympärilläni ei KUKAAN ole sanallakaan sivunnut olympialaisia, ei työympyröissä eikä yksityiselämässä. Vain suomalaiset tuttavani tuntuvat tietävän kisojen olevan päällä.

Syynä huonoon kiinnostukseen ei voi olla vähäinen menestys kisoissa, Ranskan mitallisaalis on ollut oikein hyvä. Perinteisissä suomalaislajeissakin, kuten hiihdossa, ranskalaiset urheilijat ovat juhlineet. Milloinkahan Ranskan joukkue on jääkiekon olympiamestari ? No, leikki leikkinä, jääkiekko ei ainakaan vielä ole suosittu laji.

Yksi Ranskaa koskevia klisee taas on näyttäytynyt todeksi uudemman kerran. Lakkoilun luvattu maa on saanut aikaiseksi kaksi lakkoa, jotka molemmat olisivat voineet haitata meneillään olevia koululomia. Ensin ryhtyivät lakkoon suuren bensayhtiön työntekijät. Jos sitä lakkoa olisi kestänyt kauan, olisi bensa loppunut ja autoilu huomattavasti vähentynyt. Onneksi vaikuttaa siltä, että lakko loppui ajoissa. Sen sijaan lennonjohtajien lakko alkoi juuri mukavasti loman ajaksi jättäen matkustajat harhailemaan lentokentille. Alkaakin olla aika harvinaista, että jokin loma alkaa ilman, että jokin osa henkilokuntaa, joka meitä kuljettaa paikasta toiseen junissa tai lentokoneissa, ei olisi lakossa.

THYM

Olen päättänyt, että tämän helmikuun kasvi on timjami, koska sen väitetään auttavan kurkkukivuissa, yskässä ja virustartunnoissa. Oikein, olen noukkinut jostain kurkkupöpön ja lepäilen tämän viikonlopun siitä toetakseni.

Timjami on Välimeren alueen kasvi, joka kasvaa villinä kukkuloillamme. Provencessa sitä kutsutaan myös nimellä farigoule. Se sisältää paljon eteerisiä öljyjä, joihin perustuu sen hoitavat ominaisuudet. Se on mm. antiseptinen. Timjamia voidaan käyttää niin vatsavaivoihin kuin vilustumisiin sisäisesti tai ulkoisesti hyttysten puremiin jne. Sitä käytetään teenä, hauteina, öljynä ja tietysti höyrynä hengitysteiden avaamiseksi.

Se on tietysti myös hyvä ruokayrtti ja runsaasti käytettynä ruuanlaitossa sen pitäisi auttaa ruuansulatusta. Ja tietysti paras timjami on Provencen auringon alla kasvanut timjami !

Katsokaapas mitä löysin lasinkierrätysastiasta. Ihmiset ovat outoja.

MERCREDI DES CENDRES

Tänään on Mercredi des Cendres eli tuhkakeskiviikko ja se tulee Mardi gras’n eli rasvaisen tiistain jälkeen. Se lopettaa karnevaalikauden ja on paaston (carême) ensimmäinen päivä.

Blogikollegani Asuurin alla kirjoitti juuri Nizzan karnevaaleista. Karnevaalit ovat erityisesti katolisten maiden suuri juhla. Mardi gras on karnevaalien viimeinen päivä ja sen aikana yleensä poltetaan karnevaalikuningas ilonpidon lopetukseksi. Karnevaalien nimi, ranskaksi carnaval, tulee sanoista carne levare eli poistaa liha, paaston ajan ruokavalion merkkinä. Monet sen piirteet tulevat ajalta ennen Kristusta, roomalaisesta Saturnalia-juhlasta. Mardi gras’n erityisnami ovat bugnes.

( source photo: lacotentine.over-blog.com )

Olin juuri kirjoittamassa, että nykyään karnevaalit ovat vähenemään päin Ranskassa, kun kuulin aamutelevisiossa, että sentään 100 000 vapaaehtoista karnevaalinjuhlijaa kuuluu Ranskan karnevaaliseuraan. Silti aika monessa kaupungissa ainoat karnevaalit järjestetään lapsille kouluissa tai joskus kaupungin kaduilla, eri koulujen yhteistyönä. Kotikaupungissani Nyonsissa tai viikonloppukaupungissani Arlesissa ei kummassakaan järjestetä oikeita karnevaaleja.

Kuitenkin Ranskassa muutama kaupunki juhlii komeasti karnevaalia kulkueineen ja juhlintoineen kaupungin kaduilla. Näistä kuuluisimmat ovat Nizzan ja Dunkerque karnevaalit.

( source photo: medias.lepost.fr )

SATEISENA PÄIVÄNÄ

pesin ikkunani ...

riipustaakseni uudet ikkunaverhoni, jotka tein Emmauksesta ostamastani pöytäliinasta.

TOPINAMBOUR

Tämän kuukauden kasvis on maa-artisokka, lat. helianthus tuberosus, topinambour ranskaksi. Se on auringonkukan lähisukulainen ja sen kukat ovatkin kauniin keltaiset. Ranskalaisen nimensä se on saanut brasilialaiselta heimolta, joka esiteltiin Ranskassa 1613 samaan aikaa, kun juures tuotiin ensimmäistä kertaa Eurooppaan. Itse asiassa kasvia kuitenkin käyttivät Pohjois-Amerikan intiaaniheimot.

Se on niitä juureksia, jotka ovat vähitellen painuneet unholaan, mutta jotka ovat tulleet uudelleen muotiin viime aikoina. Sen huono suosio johtuu osin sen aiheuttamista ilmavaivoista, jotka johtuvat sen sisältämästä inuliinista, jota ihmiselimistö ei voi käyttää. Keittäessä tätä juuresta pitää joko lisätä sellerin varsia tai natriumkarbonaattia ilmavaivojen välttämiseksi. Inuliinin lisäksi se sisältää paljon vitamiineja ja mineraaleja.

Työpaikallani lumi on taas vetäytynyt kukkuloiden takana lymyileville lähi-Alpeille, jättäen jälkeensä mutaa. Työ on verkkaista ja tuotto vähäistä. Talvella on vähän viljeltyjä vihanneksia, lähinnä eri salaatteja muovisten tunnelien alla. Ensimmäiset porkkanat ja herneet on myös kylvetty tunnelien alle. Salaattien kylvön lisäksi emme ole tehneet paljoakaan varsinaista viljelytyötä, olemme lähinnä putsanneet pusikoita ja luoneet luontopolun viljelymaiden ja viereisen puron väliin. Toivottavasti saamme pian koululaisia polulle kävelemään.

KEVÄTTALVEA

Eilen, tiistaina toinen päivä helmikuuta vietettiin Ranskassa Chandeleuriä. Nettiystäväni Fifi kirjoitti blogissaan loistavasti Chandeleurin historiasta, joten en viitsi yrittää panna paremmaksi. Sanonpahan vaan, että täällä Ranskassa Chandeleur on varsinkin lapsien suursuosikki juhlien joukossa, koska silloin herkutellaan lettujen ranskalaisilla, kevyemmillä serkuilla, crêpeillä. Pitkin helmikuuta lettuja syödään monessa paikassa, esimerkiksi Nyonsin koulut järjestävät perheille ja ystäville lettujuhlat iltapäivästä kerätäkseen rahaa luokkien toimintaa varten.

Koko Euroopassa vaikuttaa olevan harvinaisen viileä ja luminen talvi. Niin täällä Ranskassakin. Lunta tulee aina silloin tällöin täällä etelässäkin, vaikka se onkin aika harvinainen näky. Se kuitenkin harvemmin pysyy maassa, eikä sellaista kaaosta kuin kolme viikkoa sitten, ole enää sattunut – ei ainakaan vielä. Kevään ensimmäiset airueetkin, mimosan kukat, ovat jo ilmaantuneet puihin ja kukkatoreille. Niiden iloinen keltainen väri piristää nyt, kun taivas on aika pilvinen, vaikkakin ilma on viileä ja kuivempi kuin aiemmin vuodesta.

Kylmä ja pilvinen ilma ei oikein innosta matkailuunkaan , joten viikonloput ovat kuluneet levossa ja hiljaiselossa. Viime sunnuntaina teimme pikaisen pyräyksen Mourièsin kylässä. Sieltä löytyi tämä söpö pieni puoti, joka myy kaikenlaista hyvää, teetä, kahvia, suklaata, paikkakunnan tuotteita ja ennen kaikkea kuivattuja lääkekasveja, mistä nimi l’Herbier des Alpilles, Alpilles’n kasvio. Pikkuinen putiikki on aika syrjäisessä paikassa, pienessä kylässä, mutta heillä on myös nettikauppa, jonka kautta voi ostaa mm. valmiita paketteja, joissa on kaikki ainekset erilaisia pikkuhuolia hoitavia yrttiteitä varten.