tiistai 28. syyskuuta 2010

PARADIS

Kiireessä muutama sana ja kuva muuton jälkeen. Siivous ja tavaroiden järjestely edessä. Olo on kuin paratiisissa, meillä on nyt oikea puutarha!

Katselen silmät suurina lajien uskomatonta rikkautta tässä puutarhassa. Selvästi huomaa, ettei sitä ole vähään aikaan, mutta se on silti tosi sievä. Itse asiassa en edes välitä ranskalaistyyppisistä, suoralinjaisista puutarhoista (olen tainnut jo mainita asiasta?). Pitkäksi kasvava nurmikko ja sieltä täältä pilkistävat kukkaset sopivat minulle paremmin.

Puutarhassa on ruusuja...


ja lisää vielä tulossa...


ja oleantereista - juuri sitä punaisen vivahdetta, josta pidän...


ja joka paikassa näitä keltaisia, joista en muista, mitä ovat...


Tuon oliivipuun taakse näkisin hyvin vihannespalstan...


Että sellaista nyt. Ja sitten hommiin!

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

JÄÄHYVÄISET MERELLE

Plage de Piémanson, Camargue

Kalenterin mukaan huomenna alkaa virallisesti syksy. Siksipä tänään olikin upea kesäpäivä. Siitä innostuneena lähdin merelle, suosikkirannalleni Camargueen. Muutosta ja syksyn tulosta johtuen tämä oli varmaan viimeinen tilaisuus tänä vuonna.

Sitä paitsi huhun mukaan tämä(kin) ranta on piakkoin suljetun, maksullisen parkkipaikan takana. Ja varmaankin saman tien kielletään koirien vieminen rannalle. On aika vaikeaa löytää ranta, jonne voi mennä koiran kanssa.

Koska piakkoin asuskelemme kauempana merestä ja varsinkin Camarguen hiekkarannoista, lähdemme tulevaisuudessa varmaankin harvemmin rannalle kuin tähän asti. Samalla saatamme joutua etsimään uuden rannan, jonne pääsisi nopeammin. Ja joka olisi edelleen auki koirille. Vaikka toisaalta tästä lähtien koiran jättäminen kotimieheksi on helpompaa, koska se voi olla vapaana aidatussa puutarhassa.

maanantai 20. syyskuuta 2010

KIIRETTÄ PITÄÄ

Laatikoita alkaa olla joka nurkassa. Kuormuri on varattu. Muuttopäivä lähestyy.

 
Papa Meilland antaa syksyn viimeiset ruusut. Ennen muuttoa leikkaan ruusupensaiden oksat ja toivon niiden lähtevän versomaan ensi keväänä.

 
Miniruusu antoi kaksi ruusua syntymäpäiväkseni.

 
Lahjaksi sain tämän ihanan vanhan englantilaisen polkupyörän. Miten moinen lahja pitää käsittää?

 
Sain muutakin, tummaa ja helmiäistä... ja tämä sängynvieruspöytä muuttaa vanhasta viikonloppumökistä omaan kotiini, samalla kun muu makuuhuonekalusto menee uusiksi. Eli, "nämä lähtee Nyonsiin, nuo uuteen taloon". Huh huijaa.

perjantai 10. syyskuuta 2010

KASVIMAAILMA


Valokuvat odottavat edelleen koneella. Sen sijaan sain hyviä uutisia tänään: minut on hyväksytty ensi talveksi lääkekasvikursseille. Joten täällä on tulevaisuudessa varmasti paljon enemmän kasvien kuvia... 
Loistava syntymäpäivälahja. Uusi vuosikymmen, uusi asuinseutu oppia tuntemaan, yksi askel lähemmäksi unelmani täyttymistä. La vie est belle. 

torstai 9. syyskuuta 2010

editointia

Bloggarikollegani Stazzy ihan oikein muistutti, ettei uuden asunnon takuuta lain mukaan saa pyytää kuin yhden kuukauden vuokran verran. Editoin heti tuon edellisen postini, kun Seilori tulee takaisin ja kertoo, paljonko maksoi etukäteen uudesta talosta. Sitä ennen ehtinen lajitella vanhoja kuvia, varsinkin kun ilma ei edelleenkään vaikuta hymyileväiseltä.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

RIBAUTE LES TAVERNES

Tänään lounasajan tv-uutisissa näin uuden asuinpaikkamme, Ribaute-les-Tavernesin. Jutun aiheena oli Gardin departementissa viime yönä sattunut sade ja ukkosmyrsky. No, kyllähän meitä oli varoitettu ja loppujen lopuksi vahingot olivat jääneet aika pieniksi eikä ihmishenkiä menetetty.

Jokunen kuva vielä Fourquesta, ennen poismuuttoa. Tässä Lices, puistokatu ja boulodrome eli boules-kenttä. Näytti ihan uima-altaalta aikaisin tänä aamuna, tässä keskipäivällä vesi oli jo vähän imeytynyt maahan.

Ei vaan hirveästi innosta nähdä uutisissa juuri sitä paikkaa, jonne on aikomus muuttaa esimerkkinä tulva-alueesta. Myrskyvaroitus koski koko departementia, mutta ilmeisesti suurin vesimassa tuli juuri Alèsin ympäristössä, jossa oli tullut saman verran kymmenessä tunnissa kuin neljässä kuukaudessa normaalisti. Toisaalta pelastuksena on ollut se, että vettä tuli useampaan kertaan, mutta joka kerta vähän eri puolilla departementtiä, joten se jakautui aika tasaisesti.

Toril, härkäareenan takaosa, on härkien sisäänkäynti.

Opin samalla uuden sanonnan, épisode cévenol. Se tarkoittaa juuri Cévennesin alueella toistuvia rankkasateita, jotka aiheuttavat usein vaikeita tulvia. Siihen yleensä liittyy etelään päin puhaltava, kosteutta tuova tuuli, joka yltyy myrskyksi.

Kirkko on tässä kylässä omituisesti liimautunut härkäareenanna (toril näkyy taustalla).

Toisaalta olemme kyllä tyytyväisiä muutosta, ainakin talon pitäisi uutena olla vedenpitävämpi kuin tämä nykyinen. Tänä yönä heräsin siihen, että sade rummutti talon kattoa, joka on osin rikki ja siten pisarat tippuivat kovaäänisesti aina välikattoon.Ylös noustuani näin, että vesinorot valuivat pitkin seiniä joka huoneessa. Onneksi kesällä maalatussa salissa se seinä, joka oli edellisen talven myrskyissä raidoittunut vesinoroista, ei ollut vielä saanut uusia merkkejä.

Kirkon vieressä on jonkinlainen vanha sarkofaagi, jonka alkuperää en tunne. Takana 1100-luvulta peräisin oleva linnoitettu maatila. 

Kylpyhuoneen lattia taas lainehti suljetun ikkunan läpi tulleesta vedestä. Joten ymmärtänette, että vaikka esteettisesti pidänkin talon söpöistä vanhoista ikkunoista ja vanhan ajan charmista, en jää kaipaamaan sateen tuomaa työtä ja vaivaa. Tai talvisia lämmityslakuja.


Huomenna on tarkoitus allekirjoittaa paperit uudesta talosta ja tehdä état des lieux, eli asunnon kuntotarkastus, joka tehdään aina vuokralle annettaessa ja vuokra-ajan lopussa. Siinähän on hyvä katsastaa, näyttääkö talo kostealta myrskyn jälkeen ja onko pihamaa kuiva.

Entinen kaupungintalo on minusta ihana.

Muutenhan täällä voi olla vaikea tietää, sattuuko talo olemaan tulva-alueella. Ikävä kyllä, Ranskassa on viime vuosikymmeninä rakennettu paljon alueille, jotka tulvan sattuessa jäävät veden alle. Rakennusmaan tarve on kasvanut niin suureksi, että kunnallisviranomaiset ovat tulleet liian leväperäisiksi rakennuslupien annossa. Tulvan sattuessa saattaa sitten tulla suurikin katastrofi, kuten talvella näimme Bretagnessa (vai oliko se Normandiassa?).


Jos joku haluaa tietää, miten huoneiston vuokraaminen täällä suurin piirtein tapahtuu, tässä muutama fakta. Varmaankin muutkin Ranska-bloggarit ovat aihetta käsitelleet, enkä viitsi ruveta turhan tarkaksi, mutta jos joku haluaa lisää tietoa, sopii kysyä.

Kun on sopiva asunto löydetty esimerkiksi asunnonvälittäjien listoilta (monet ovat nykyään netissäkin), mennään asunnonvälittäjän tai omistajan puheille. He yleensä kyselevät isoja kasoja papereita vanhasta asunnosta alkaen palkkakuitteihin ja verotodistuksiin. Suurin huoli on tietysti se, että pystyy vuokransa maksamaan ja eri papereiden kyselyä perustellaan sillä, että vuokralaista voi olla vaikea saada ulos, jos vuokria ei makseta. Siksi vuokralleantajat haluavat varmistua ehdokkaan maksukyvystä ennen sopimusta. Yleensä vaaditaan tuloja, jotka ovat kolme kertaa vuokran suuruiset.


Jos ei ole sellaisia tuloja, mutta on vakavaraiset vanhemmat tai ystäviä, voi heiltä pyytää solidaarisen sitoumuksen tulla hätiin, jos vuokraa ei makseta. Sellaisen allekirjoittamisen kanssa saa muuten olla varovainen, ettei tosiaan jää maksumieheksi epärehellisen "ystävän" hävitessä asunnosta vuokria maksamatta.

Talomme romanttiset, hatarat ikkunat.

Sopimuksen syntyessä maksetaan asuntoon muutettaessa une caution eli takuus siitä, että pois lähdettäessä asuntoa ei jätetä kauheaan kuntoon. Se voi olla kolme kuukautta vuokraa. Se siis voi peittää esimerkiksi korjauskustannuksia. Jos kaikki on hyvin, omistaja palauttaa sen vuokralaiselle. Siinäkin saa olla tarkkana, ettei epärehellinen omistaja pidä takuuta johonkin keksimäänsä ongelmaan vedoten. Siksi täytyy asunnon kunto kirjata erittäin pikkutarkasti ja huolellisesti saavuttaessa ja lähtiessä, jottei jotain jo olemassa ollutta vikaa yritetä sälyttää lähtevän vuokralaisen maksettavaksi tai jopa keksitä vikoja, joita ei ole.


Asunnonvälittäjät ottavat yleensä myös välityspalkkion, joka voi olla jopa yhden kuukauden vuokran suuruinen. Eli heti vuokra-asuntoon astuttaessa pitää pystyä maksamaan melkoisia summia, mikä voi olla hyvinkin suuri ongelma uutta asuntoa tarvitseville.

Edit. Hyvä, että on Stazzy, joka vetää hätäjarrusta tarpeen mukaan. Juttelin tuossa Seilorin kanssa tästä takuumaksu-kysymyksestä. En ollut ihan väärässä, mutta en ihan oikeassakaan. Ennen saattoi takuuksi nyhtää useamman, tai ainakin kahden kuukauden vuokran, mutta aika uusi laki juuri kielsi vaatimassa enempää kuin yhden. Joten, muistin ihan oikein maksaneeni itse kaksi kuukautta takuuta ja tietysti sen ensimmäisen kuukauden vuokraa, yhtaikaa. Nyt siis ei enää tarvitse varata kuin kuukauden vuokra ja yhden vuokran verran takuuta. Jonka siis saa takaisin lähtiessä, paitsi jos huoneisto on ihan kauheassa kunnossa.

Ja tietysti välittäjän palkkion, jos on käyttänyt välittäjää. Eikä pidä unohtaa, että pitää maksaa myös entisen huoneiston vuokra. Riippuen vuokrasopimuksesta voi joutua maksamaan kolmekin kuukautta irtisanomisesta lähtien (tai ainakin minä olen joutunut, lieneekö tämäkin  muuttunut? anyone?). Onneksi, jos joudutte työn takia vaihtamaan paikkakuntaa, ei teiltä voi vaatia kuukautta enempää irtisanomisaikaa.


Lopuksi pieni huomautus koskien edellistä postiani metsäpaloista (täytyy toivoa, että tämän kaatosateen jälkeen niiden kausi on tältä vuodelta ohi). On totta, että suurin osa metsäpaloista syttyy huolimattomuudesta eli kuivaan metsään heitetyistä vielä palavista tupakantumpeista ja viritetyistä nuotioista. Se onkin yksi syy, miksi osan kesää tietyt paikat ovat kokonaan ulkoilukiellossa. Kaikkia metsässä liikkuvia kun ei voi jatkuvasti valvoa. Ja hyvin monet autoteiden varressa syttyneet palot ovat saaneet alkunsa juuri autoista heitetyistä tupakoista.


Mutta tänä kesänä otettiin kiinni ainakin yksi pariskunta, joka oli järjestänyt tekoautokaappauksen vakuutusrahojen saamiseksi, jonka lopuksi auto poltettiin metsässä. Mikä polttaminen aiheutti tuhoisan metsäpalon. Ja se olisi voinut jopa mennä täydestä, koska usein rikolliset varastavat auton ja rikolliset toimintansa suoritettuaan vievät auton metsään ja polttavat sen siellä kaikkien todisteiden hävittämiseksi. Ja näiden tapausten on myös usein todettu sytyttäneen metsäpaloja. Mikä pistää erityisen vihaksi, kun ajattelee ei vain metsäaluiden menetystä ja palonsammutustöiden kuluja, vaan myös ympäröivän asutuksen ja ihmishenkien vaarantamista ja jopa menetystä, palomiesten haavoittumisia ja kuolemia.