RIBAUTE LES TAVERNES

Tänään lounasajan tv-uutisissa näin uuden asuinpaikkamme, Ribaute-les-Tavernesin. Jutun aiheena oli Gardin departementissa viime yönä sattunut sade ja ukkosmyrsky. No, kyllähän meitä oli varoitettu ja loppujen lopuksi vahingot olivat jääneet aika pieniksi eikä ihmishenkiä menetetty.

Jokunen kuva vielä Fourquesta, ennen poismuuttoa. Tässä Lices, puistokatu ja boulodrome eli boules-kenttä. Näytti ihan uima-altaalta aikaisin tänä aamuna, tässä keskipäivällä vesi oli jo vähän imeytynyt maahan.

Ei vaan hirveästi innosta nähdä uutisissa juuri sitä paikkaa, jonne on aikomus muuttaa esimerkkinä tulva-alueesta. Myrskyvaroitus koski koko departementia, mutta ilmeisesti suurin vesimassa tuli juuri Alèsin ympäristössä, jossa oli tullut saman verran kymmenessä tunnissa kuin neljässä kuukaudessa normaalisti. Toisaalta pelastuksena on ollut se, että vettä tuli useampaan kertaan, mutta joka kerta vähän eri puolilla departementtiä, joten se jakautui aika tasaisesti.

Toril, härkäareenan takaosa, on härkien sisäänkäynti.

Opin samalla uuden sanonnan, épisode cévenol. Se tarkoittaa juuri Cévennesin alueella toistuvia rankkasateita, jotka aiheuttavat usein vaikeita tulvia. Siihen yleensä liittyy etelään päin puhaltava, kosteutta tuova tuuli, joka yltyy myrskyksi.

Kirkko on tässä kylässä omituisesti liimautunut härkäareenanna (toril näkyy taustalla).

Toisaalta olemme kyllä tyytyväisiä muutosta, ainakin talon pitäisi uutena olla vedenpitävämpi kuin tämä nykyinen. Tänä yönä heräsin siihen, että sade rummutti talon kattoa, joka on osin rikki ja siten pisarat tippuivat kovaäänisesti aina välikattoon.Ylös noustuani näin, että vesinorot valuivat pitkin seiniä joka huoneessa. Onneksi kesällä maalatussa salissa se seinä, joka oli edellisen talven myrskyissä raidoittunut vesinoroista, ei ollut vielä saanut uusia merkkejä.

Kirkon vieressä on jonkinlainen vanha sarkofaagi, jonka alkuperää en tunne. Takana 1100-luvulta peräisin oleva linnoitettu maatila. 

Kylpyhuoneen lattia taas lainehti suljetun ikkunan läpi tulleesta vedestä. Joten ymmärtänette, että vaikka esteettisesti pidänkin talon söpöistä vanhoista ikkunoista ja vanhan ajan charmista, en jää kaipaamaan sateen tuomaa työtä ja vaivaa. Tai talvisia lämmityslakuja.

Huomenna on tarkoitus allekirjoittaa paperit uudesta talosta ja tehdä état des lieux, eli asunnon kuntotarkastus, joka tehdään aina vuokralle annettaessa ja vuokra-ajan lopussa. Siinähän on hyvä katsastaa, näyttääkö talo kostealta myrskyn jälkeen ja onko pihamaa kuiva.

Entinen kaupungintalo on minusta ihana.

Muutenhan täällä voi olla vaikea tietää, sattuuko talo olemaan tulva-alueella. Ikävä kyllä, Ranskassa on viime vuosikymmeninä rakennettu paljon alueille, jotka tulvan sattuessa jäävät veden alle. Rakennusmaan tarve on kasvanut niin suureksi, että kunnallisviranomaiset ovat tulleet liian leväperäisiksi rakennuslupien annossa. Tulvan sattuessa saattaa sitten tulla suurikin katastrofi, kuten talvella näimme Bretagnessa (vai oliko se Normandiassa?).

Jos joku haluaa tietää, miten huoneiston vuokraaminen täällä suurin piirtein tapahtuu, tässä muutama fakta. Varmaankin muutkin Ranska-bloggarit ovat aihetta käsitelleet, enkä viitsi ruveta turhan tarkaksi, mutta jos joku haluaa lisää tietoa, sopii kysyä.

Kun on sopiva asunto löydetty esimerkiksi asunnonvälittäjien listoilta (monet ovat nykyään netissäkin), mennään asunnonvälittäjän tai omistajan puheille. He yleensä kyselevät isoja kasoja papereita vanhasta asunnosta alkaen palkkakuitteihin ja verotodistuksiin. Suurin huoli on tietysti se, että pystyy vuokransa maksamaan ja eri papereiden kyselyä perustellaan sillä, että vuokralaista voi olla vaikea saada ulos, jos vuokria ei makseta. Siksi vuokralleantajat haluavat varmistua ehdokkaan maksukyvystä ennen sopimusta. Yleensä vaaditaan tuloja, jotka ovat kolme kertaa vuokran suuruiset.

Jos ei ole sellaisia tuloja, mutta on vakavaraiset vanhemmat tai ystäviä, voi heiltä pyytää solidaarisen sitoumuksen tulla hätiin, jos vuokraa ei makseta. Sellaisen allekirjoittamisen kanssa saa muuten olla varovainen, ettei tosiaan jää maksumieheksi epärehellisen "ystävän" hävitessä asunnosta vuokria maksamatta.

Talomme romanttiset, hatarat ikkunat.

Sopimuksen syntyessä maksetaan asuntoon muutettaessa une caution eli takuus siitä, että pois lähdettäessä asuntoa ei jätetä kauheaan kuntoon. Se voi olla kolme kuukautta vuokraa. Se siis voi peittää esimerkiksi korjauskustannuksia. Jos kaikki on hyvin, omistaja palauttaa sen vuokralaiselle. Siinäkin saa olla tarkkana, ettei epärehellinen omistaja pidä takuuta johonkin keksimäänsä ongelmaan vedoten. Siksi täytyy asunnon kunto kirjata erittäin pikkutarkasti ja huolellisesti saavuttaessa ja lähtiessä, jottei jotain jo olemassa ollutta vikaa yritetä sälyttää lähtevän vuokralaisen maksettavaksi tai jopa keksitä vikoja, joita ei ole.

Asunnonvälittäjät ottavat yleensä myös välityspalkkion, joka voi olla jopa yhden kuukauden vuokran suuruinen. Eli heti vuokra-asuntoon astuttaessa pitää pystyä maksamaan melkoisia summia, mikä voi olla hyvinkin suuri ongelma uutta asuntoa tarvitseville.

Edit. Hyvä, että on Stazzy, joka vetää hätäjarrusta tarpeen mukaan. Juttelin tuossa Seilorin kanssa tästä takuumaksu-kysymyksestä. En ollut ihan väärässä, mutta en ihan oikeassakaan. Ennen saattoi takuuksi nyhtää useamman, tai ainakin kahden kuukauden vuokran, mutta aika uusi laki juuri kielsi vaatimassa enempää kuin yhden. Joten, muistin ihan oikein maksaneeni itse kaksi kuukautta takuuta ja tietysti sen ensimmäisen kuukauden vuokraa, yhtaikaa. Nyt siis ei enää tarvitse varata kuin kuukauden vuokra ja yhden vuokran verran takuuta. Jonka siis saa takaisin lähtiessä, paitsi jos huoneisto on ihan kauheassa kunnossa.

Ja tietysti välittäjän palkkion, jos on käyttänyt välittäjää. Eikä pidä unohtaa, että pitää maksaa myös entisen huoneiston vuokra. Riippuen vuokrasopimuksesta voi joutua maksamaan kolmekin kuukautta irtisanomisesta lähtien (tai ainakin minä olen joutunut, lieneekö tämäkin  muuttunut? anyone?). Onneksi, jos joudutte työn takia vaihtamaan paikkakuntaa, ei teiltä voi vaatia kuukautta enempää irtisanomisaikaa.

Lopuksi pieni huomautus koskien edellistä postiani metsäpaloista (täytyy toivoa, että tämän kaatosateen jälkeen niiden kausi on tältä vuodelta ohi). On totta, että suurin osa metsäpaloista syttyy huolimattomuudesta eli kuivaan metsään heitetyistä vielä palavista tupakantumpeista ja viritetyistä nuotioista. Se onkin yksi syy, miksi osan kesää tietyt paikat ovat kokonaan ulkoilukiellossa. Kaikkia metsässä liikkuvia kun ei voi jatkuvasti valvoa. Ja hyvin monet autoteiden varressa syttyneet palot ovat saaneet alkunsa juuri autoista heitetyistä tupakoista.

Mutta tänä kesänä otettiin kiinni ainakin yksi pariskunta, joka oli järjestänyt tekoautokaappauksen vakuutusrahojen saamiseksi, jonka lopuksi auto poltettiin metsässä. Mikä polttaminen aiheutti tuhoisan metsäpalon. Ja se olisi voinut jopa mennä täydestä, koska usein rikolliset varastavat auton ja rikolliset toimintansa suoritettuaan vievät auton metsään ja polttavat sen siellä kaikkien todisteiden hävittämiseksi. Ja näiden tapausten on myös usein todettu sytyttäneen metsäpaloja. Mikä pistää erityisen vihaksi, kun ajattelee ei vain metsäaluiden menetystä ja palonsammutustöiden kuluja, vaan myös ympäröivän asutuksen ja ihmishenkien vaarantamista ja jopa menetystä, palomiesten haavoittumisia ja kuolemia.