tiistai 6. heinäkuuta 2010

RUOKAA

Olette varmaan huomannut, ettei tämä ole mikään ruokablogi. Välillä kaduttaa, etten ole ottanut kuvaa todella hyvästä, hyvännäköisestä tai perinteisestä ruokalajista.

Syitä on useita. Kotonani ei ruokakulttuurilla ollut suurta sijaa, äitini kokkasi vain sen pakollisen. Siksipä en koskaan oppinut itse ruuanlaittoa tai edes ihmeemmin arvostamaan sitä. Meillä arvostettiin enemmän muita taiteenlajeja, erityisesti kirjat olivat kaikkien yhteinen harrastus.


Kaikki tietysti muuttui, kun tulin Ranskaan, koska maassa on ruoka aina ollut todellisen taiteen asemassa. Mutta täälläkin olen oppinut arvostamaan ruokaa kulttuurina ja maistelemaan ranskalaisia makuja hyvin hitaasti. Täytyy sanoa, että nuoruudessani suurin osa tuttavistani oli ulkomaalaisia. Olen päässyt sisään ranskalaiseen ruokakulttuuriin ja maistellut perinteisiä ranskalaisia ruokalajeja vasta nyt, kun olen tavannut todellisen kokkaajan.


Kumma kyllä, elämässäni on ollut useampi mies, joka kokkaa, joten senkään takia en ole paneutunut ruaanlaittoon. Aloin toden teolla tekemään ruokaa joka päivä vasta, kun minusta tuli äiti. Siinä ei, arkirutiinien paineessa, ollut aikaa kokeiluille. Joskus kaduttaa, etten ole välittänyt tyttärelleni ruokakulttuuria. Onneksi hänelläkin on pahin mäkkärikausi mennyt ohi, joten ehkä hän pikkuhiljaa seuraa perässä ruuan ihmemaailmaan.




Uusin meemi, jonka olen huomannut liikkuvan etelä-Ranskan suomalaisten blogeissa on ruoka-aiheinen, katsokaa vaikka EllaBellan tai Stazzyn mielenkiintoisia mietteitä. Lueskellessani niitä ryhdyin päässäni vastailemaan kysymyksiin, joten laitoin vastaukseni "paperille". Haastan saman tien muut etelä-Ranskan bloggaajakollegat, erityisesti Fifin ja Kriin vastailemaan, jos töiltä ja lomilta ennättävät!


 
Miten haluat munasi?
En oikeastaan mitenkään, menevät harvemmin alas.


Kuinka nautit kahvisi/teesi?
Kahvia en milloinkaan, olen tee-addikti. Tee mustana tai vihreänä, mahdollisimman vahvana, ei lisukkeita.


Suosikkiaamiaisruokasi?
Suosikki olisi varmaan pannukakku, mutta oikeasti on parempi olla syömättä sitä. Yleensä soijamaitoa tai jugurttia ja mahdollisimman vähäsokerista mysliä tai pelkkiä kaurahiutaleita ja jotain hedelmää.



Maapähkinävoi?
Eli Dakatine, afrikkalaisessa lihakastikkeessa (esim. mafé) tosi hyvää.

Millaisen kastikkeen haluat salaatillesi?
Kuten kaikki muutkin ranskikset: vinaigrette. Katso ohjeita yllämainituista blogeista. Ei mitään paksua tai makeaa.

Colaa vai Pepsiä?
Olen siitä kummallinen suomalainen, etten ole koskaan oppinut juomaan limuja. Pienenä ollessani äitini osti vadelmalimpparia, ei jäänyt mitään ikuista kaipuuta. Ja mikä tämä on, tämä petroolista tehty pohja coca-colalle, kts. Stazzy? Tuon luettuani en enää koske koko aineeseen. Ja kai se on Pepsissä ihan samat ainekset.



Laiskottaa, mitä teet?
No, en varmasti ruokaa. Ehkä salaatin tai katson, mitä on pakastimessa.

Laiskottaa todella, minkä pizzan tilaat?
Suomessa kasvispizzan, täällä niitä ei saa (siis kasvis, haluatteko kanalla vai kalalla?). Joskus löytyy juusto-sienipizzaa, jos ei mitään muuta vaihtoehtoa ole, niin tavallinen juusto-kinkku.

Tuntuisi vähän kokkailulta, mitä teet?
Ei olisi jotain kivaa luettavaa? Aina sitä samaa, pastaa, salaattia tai talvella jokin gratin (kasviksia, ehkä lihaa, bechamel-kastiketta tms. ja paljon juustoa päälle ja uuniin).

Saatko jostain ruuasta huonoja muistoja?
Ehkä kouluruokalan ruuista, paitsi etten enää paljon niitäkään muista. Ne eivät ainakaan auttaneet ruokakulttuurin ystäväksi eivätkä suomalaisten ruokien puolustajaksi. Siksipä aikuiselämäni alkuaikoina en syönyt kuin ulkomaalaisia ruokia, en ole koskaan osannut tehdä hernekeittoa.
Toinen tosi huono muisto on kojusta ostettu pan bagna ja siinä ollut ratatouille-täyte. Sain siitä ruokamyrkytyksen, joka loppui vasta kun lääkäri piikitti. En pitkään aikaan kestänyt edes ratatouillen tuoksua, kunnes eräs ystävätär teki ratatouillen kotona ja silloin tajusin, että se oli tosi hyvää. Nyt osaan sen tehdäkin, hyvää ja helppoa kesäruokaa!

 

Muistuttaako joku ruoka sinua jostakusta?
Sisilialaisista arancineista tulee mieleen tyttäreni sisilialainen kummitäti. Ja kotona tehdyistä peltipizzoista hänen sisarensa häät. Pannukakusta tulen taas minä kummityttären mieleen, tein sitä silloin kun tytöt olivat pieniä. Taitaa olla ainoa suomalaisruokabravuurini...


Onko olemassa ruokaa josta kieltäytyisit?
Apinanlihasta olen kieltäytynyt. Niiden käpälät näyttivät liikaa vauvan käsiltä. Kaikenlaisista hyönteisistä, käärmeistä jne. kieltäytyisin myös, olivatpa kuinka herkullisia todellisuudessa.


Mikä oli lapsena lempiruokasi?
Äitini kesäspesiaali: savukalat, uudet perunat ja herneet suoraan torilta, jälkiruokana mansikoita ja vaniljajäätelöä. Sanoinko jo, ettei äitini pitänyt ruuanlaitosta?


Oliko sinulla lapsena ruokaa jota vihasit, mutta nyt rakastat?
Kaikenmaailman kasvikseja olen oppinut syömään ja nauttimaan paljon paremmin, varsinkin erilaiset kaalit olivat yökköjäni ennen, mutta hyvin valmistettuina tosi herkullisia nykyisin.


Lempihedelmäsi ja - vihanneksesi?
Lempihedelmäni, vaikka niitä harvoin saa tuoreena ja kypsinä täällä tai ehkä juuri siksi, ovat ananas ja passion-hedelmä, joita söin Brasiliassa. Tavallisemmista kaikki marjat, persikat, sitruuna (vaikkakaan ei varsinaisesti syötynä).
Lempikasvini ovat varmaan ne salaatit, joissa on vähän makua (ei jäävuorisalaatti, joka ei maistu miltään), tomaatit (liikaa), munakoisot ja zuchinit (mitä se on suomeksi, kesäkurpitsako). Talvella ihastuin pinaattiin ja juureksiin.


Lempiroskaruokasi?
Pizza.


Lempivälipalasi?
Pitäisi tietysti sanoa, että hedelmät ja joskus, kun sattuu oikein hyvä hedelmä, niin onkin. Tällä hetkellä jäätelö. Talvella suklaa ja mantelit tai pähkinät.


Onko sinulla jotain outoja ruokatapoja?
Pitkään söin jämäspaghetin kylmänä ketsupin kanssa. Oli olevinaan hyvää, on onneksi vähentynyt.


Olet dieetillä. Millä ruualla täytät itsesi?
Oikeastaan pitäisi varsinaisen laihdutuksen sijasta vain syödä vähäsokerista ja terveellistä ruokaa, jonkinlainen elinikäinen dieetti siis.
Mutta nyt kun pitäisi ihan oikeasti laihtua, aion lopettaa kaiken sokerin, vähentää jauhotuotteita ja syödä siis vain paljon proteiinipitoista ja kasviksia sekä hedelmiä. Näin kesällä se onkin helppoa, ainoa, josta on vaikeaa luopua, on jätski. Lääkäri suositteli kronobiologista dieettiä, jossa syödään kohtuulla, turhaa karsimatta, mutta vain tiettyinä aikoina päivästä tiettyjä ruoka-aineita.

Lopetit dieettisi, mitä saisi olla?
Katso edellinen vastaus.


Miten tulisena tilaat intialaisen/thaikkusi?
Afrikalaisessa nuoruudessani söin tosi tulista ruokaa, mutta vanhemmiten olen alkanut pelätä vatsavaivoja, joten olen ehkä jonkinlainen keskitien kulkija tässäkin.


Saako olla jotain juotavaa?
Vettä, kiitos. Ok, tuleehan sitä juotua myös mehua ja roséta. Ja shampanjaa.


Punaista vai valkoista?
Katso edellinen vastaus. Jos nyt ihan pakko valita, niin valkkaria, ainahan ei saa kunnollista roséta. Yhdestä ainoasta punaviinistä olen tykännyt ja siitä olenkin jo puhunut. Se löytyy EllaBellan työpaikalta. Sitä pitäisikin olla vielä pullo odottamassa lääkekuurin loppumista, saimme sen Fifiltä lahjaksi.


Lempijälkiruokasi?
Seilorin tekemä suklaakakku. Talvella kävimme syömässä kotini vastapäähän avatussa ravintolassa (tai ravintola kyllä oli aiemminkin, mutta se vaihtoi omistajaa ja nyt sitä pitää nuori kokki) ja siellä maistoin ensi kertaa jälkiruokaa, jossa oli yhdistetty moelleux aux chocolat (pehmeä sulkaakakku) ja passionhedelmäjäätelö sekä puolikas passionhedelmää. Taivaallinen yhdistelmä, enkä olisi koskaan uskonut niiden istuvan niin hyvin yhteen. Ja ylipäänsä mikä vain, missä on suklaata.Toinen tosi hyvä yhdistelmä on suklaa ja kokos, vaikka jäätelöinä, senkin opin Brasiliassa.


Täydellinen yömyssy?
?




Mikä on ensimmäinen leipomis- tai kokkailumuistosi?
Koulun köksätunnit, ei siis mikään hyvä muisto.


Kuka on vaikuttanut ruoanlaittoosi eniten?
Enemmänkin syömäni ruuat kuin kukaan erityinen ihminen. Tyttären kummitäti ehkä, hän oli ensimmäinen tapaamani ihminen, joka PITI ruuanlaitosta.


Onko sinulla valokuvaa todisteeksi varhaisista kokkailuistasi?
Ei taida löytyä, koska en juuri kokaan kokannut nuorena.


Kärsitkö jonkinlaisesta ruoanlaiton pelosta, saako ajatuskin jonkin ruokalajin kokkailusta kämmenesi hikoamaan?
Ei pelota, lähinnä tylsistyttää. Samalla ihailen ihmisiä, jotka nauttivat ruuanlaitosta, mutta en itse onnistu pääsemään tuohon mielentilaan.


Mikä on käytetyin tai eniten arvostamasi keittiövälineesi ja/tai suurin pettymyksesi mitä keittiövälineisiisi tulee?
Veitsi ja kattila. Sain lahjaksi mehusekoittimen., sitä kun oppisi enemmän käyttämään.


Nimeä jokin hauska tai outo ruokakombinaatio josta todella pidät?
Mahtaako salaatti ja pähkinät kuulua tähän kategoriaan?

Nimeä kolme syötävää tai ruokalajia, joita ilman et vain voi elää?
No, pasta tietenkin. Tomaatti (laitetaan edelliseen, mutta syödään muutenkin mitä moninaisimmissa ruokalajeissa ja yksin). Soijajugurtti.


Mitä ruoanlaitostasi puuttuu?
Oikea asenne ja seikkailumieli.

Kuvat viime sunnuntain syömingeistä.

3 kommenttia:

pinea kirjoitti...

Mutta äitisi selvästi ymmärsi hyvän päälle! Ihanan kuuloinen kesäateria, kyllä kelpaisi mullekin :) Samoin pannarit :D
Hauska meemi, näitä on kiva lukea.

Airelle kirjoitti...

se oli meidän jokalauantainen menu.
miten olisi, jos vastaisit itsekin, Pinea, näihin kysymyksiin; sinun vastauksesi olisivat varmaan vielä mielenkiintoisempia kuin minun.

Fifi kirjoitti...

Kiitos haasteesta, vastaan siihen ensi viikon aikana!