sunnuntai 18. lokakuuta 2009

LE TEMPS

Ranskankielessä sana temps tarkoittaa kahta asiaa : aikaa ja säätä. Nous avons assez de temps terkoittaa, että aikaa on riittävästi. Il fait beau temps taas tarkoittaa, että ilma on kaunis.
Mitä ilmaan tulee, pitkän, kauniin ja kuuman syksyn jälkeen, jota täällä kutsutaan kanadalaisittain intiaanikesäksi, talvi tupsahti yllättäen niskaamme. Kovan tuulen myötä lämpötila tipahti tuntuvasti ja vaikka tuuli takaa aurinkoa taivaan täydeltä, se tekee ulkoilusta haastavaa ja ilmanalasta kolean.

Etelä-Ranskassa yleisin tuuli on nimeltään mistral. Se puhaltaa Rhône-joen laaksoa alaspäin tuoden pohjoisen kylmempää ilmaa mukanaan. Vanha kansa väittää yleisesti, että se tuulee aina kolme päivää kerrallaan, siis kolme, kuusi tai yhdeksän päivää, mutten kyllä ole koskaan tullut laskeneeksi ; toivon vaan aina, että se nopeasti loppuisi. Mistral tekee ihmisistä kärttyisiä ja kuljettaa roskia ympäriinsä, riipustaen muovisäkkejä ja paperinauhoja puihin ja aitoihin.

Aika taas on minulla ollut kortilla viime aikoina. Työn, perhehuolien ja muun viranomaiskirjeenvaihdon paineessa ei minulle ole juurikaan jäänyt energiaa kirjoittaa blogia, vaikka aiheita olisi ollut pilvin pimein. Viime aikoina on kuvienkin ottaminen jäänyt vähälle, usein olen unohtanut koko kameran kotiin. Puhelimella otetut kuvat taas harvoin täyttävät matalimmatkaan laatuvaatimukseni.

Olen myös miettinyt tämän blogin tarkoitusta. Olen tullut vaiheeseen, jossa tuntuu olevan aika kehittää blogiani hieman eteenpäin. Alun perin halusin vain dokumentoida elämääni etelä-Ranskassa, mutta tuskin se kovin montaa kiinnostaa. Nyt haluaisin kirjoittaa vähän yleisemmistäkin asioista, koskien Ranskaa ja elämää ranskalaisittain yleisesti ja tietysti aina kaikkesta siitä, mitä voi nähdä ja kokea omalla kulmallani Ranskaa ja niillä alueilla, joissa eniten liikun. Toivon sen vastaavan enemmän niiden satunnaisten lukijoiden, jotka blogiini eksyvät, odotuksia. Mitä taas tulee vanhoihin ja uudempiin ystäviini, jotka ovat seuranneet blogiani enemmän henkilökohtaisesta kiinnostuksesta, toivottavasti muutos ei heitä liikaa häiritse. Jos heistä joku kaipaa henkilökohtaisempia uutisiani, olen keksinyt siihenkin oivan keinon : olen luonut Facebook-profiilin, josta kaikki minut tuntevat voivat minut löytää.

3 kommenttia:

Fifin maman kirjoitti...

On mielenkiintoista lukea henk.koht.juttujasi ja myös ympäristöstäsi kertovia. Kerro mitä haluat, mutta älä ihmeessä lopeta!
Mietinkin jo, mikä on, kun pitkään aikaan ei mitään kuulunut. Etelä-Ranska on kyllä sellainen ihmemaa, että sieltä ja sen elämänmenosta riittäisi vaikka mitä kummastelun aihetta.

Täälläkin viime viikko yllätti kylmyydellään, maanantaista perjantaihin oli aurinkoista ja kaunista, mutta niin hyytävän jäätävän kylmä tuuli puhalsi, että vaatetta sai olla saman verran kuin talvella (ja minähän en herkästi palele). Nyt alkaa näyttää syksyltä, lehdet putoavat ja satelee ja tuoksuu syksyltä.

mireval kirjoitti...

Minä ainakin luen suurella mielihalulla kaiken mitä kirjoitat! Tiedät paljon ja kirjoitat hyvin - joten anna palaa :D

(Mistral on puhaltanut jo varmaan sen kuusi päivää, jokohan se luovuttaisi?)

Airelle kirjoitti...

heippa, joo, burn out on ollut lähellä ja siksi en ole jaksanut kirjoitella, mutta toivottavasti jatkossa taas paremmin ;-) kiitos kannustuksestanne!