sunnuntai 23. toukokuuta 2010

TOUKOKUUN KUULUMISIA

Tämän polun päässä


on nykyinen työpaikkani.


Olen jo pari viikkoa opiskellut lääkekasvien kasvattamista pikkutilalla Gardin departtementissa. Tällä hetkellä istutamme lähinnä iisopin, helikriisin (en löydä mistään suomenkielistä nimeä) ja melissan taimia. Työnä se ei niinkään eroa aiemmastani; samanlaista kylvämistä, istuttamista ja kastelua kuin vihanneksienkin kanssa.


Mutta syötävän sijasta lopputuloksena on eteerisiä öljyjä, jotka uutetaan kasveista. Tällä hetkellä ohjaajani käyttävät ulkopuolisia uuttamiseen, mutta heidän ajatuksenaan on hankkia tislauslaite tilalleen.


Iisopin taimia.

Ensi viikolla alamme timjamin leikkaamisen, sekin eteeristä öljyä varten. Sitten tämä työrupeamani onkin loppu, pari päivää entisessä vihannestarhassa ja sen jälkeen lähdenkin kohti uusia haasteita, joista puhun myöhemmin.


Kesä tulee, juppii. Ilmat alkavat lopultakin olla "sesongin keskiarvojen" mukaisia. Välillä on ihmetyttänyt, asunko todella Provencessa. Kaikki puutarhatyöt ovat myöhässä ja ensimmäiset punaiset ruusutkin, jotka kuvasin sivupalkissa, menivät kaatosateessa pilalle.


Onneksi ruusuja tulee koko ajan lisää ja muutama mansikkakin on valmistumassa. Sato on kyllä aika niukan näköinen, hyvä jos saadaan oman farmin tuotoksia tarpeeksi ensi viikonlopun shampanja-aperitiivia varten, kun meille tulee - kerrankin - suomea puhuvia vieraita.




Iltapäiväsiesta kävelyä odotellessa.

Tänä lauantaina oli ensimmäinen ihan kesäinen päivä. Koiran ulkoiluttamisajat muuttuivat parissa päivässä radikaalisti: iltapäivän kävelylenkki, jonka talvella yritän mahdollisuuksien ja työaikojeni mukaan tehdä mahdollisimman aikaisin, nauttiakseni lämmöstä ja valosta silloin kun sitä on, lykkääntyy nyt pari kolme tuntia myöhemmäksi, välttääksemme iltapäivän kuumuuden.


Koirasta puheen ollen, täällä etelässä koiria vaivaa tauti, joka täällä tunnetaan nimellä leishmanioosi. Sitä levittävät hyttyset, ja niitähän täällä Camarguen lintusuojelualueen lähellä riittää. Tautiin ei ole lääkettä ja se on kuolemaksi. Siis ainoa vastatoimi on suojella koira hyttysiltä. Kun sitä ei voi sisällekään teljetä koko kesäksi, ostimme kaulapannan, joka karkottaa hyttyset ja muutkin hyönteiset. Mutta karkote on sen verran ytyä, että alkuun koiralla voi olla voimakkaitakin oireita. Seilori laittoi epäviisaasti pannan kaulaan heti eläinlääkärillä ja lähti sitten ajelemaan kotiin. Perille päästyään koira hoiperteli ulos autosta ja yökkäsi saman tien.


Lopuksi vähän uutisia remonttirintamalta. Into lopahti keittiöön, hyvä, että kaikki seinät saivat maalipeitteen. Olohuone saa odottaa kesän lomia. Ruokasalin uusi pöytä on saanut, ehkä väliaikaisesti, seurakseen neljä tyyliin sopivaa tuolia (edelliset olivat liian epämukavat). Saattaa olla, että jonkun ajan kuluttua huonekalut ovat jo muuttuneet.

2 kommenttia:

Fifi kirjoitti...

Voi Ninaa...! En ollut tuosta hyttystaudista kuullutkaan, quelle horreur ! Toivottavasti panta on tehokas. Meillä mopsit saavat kesäksi ja etenkin mökkireissujen ajaksi vihreät punkkipannat. Ne haisevat pahalle, mutta punkkeja ei ilmeisesti ole tullut, joten kaipa ne oikeasti tehoavat.

Mukavaa viikkoa ja à samedi ! ;)

Airelle kirjoitti...

niin kauan kun asuttiin aixissä ei minulle kukaan puhunut tuosta sairaudesta, olisikohan sitä vaan täällä camarguen lähistöllä? tuo panta karkottaa myös punkit ja muut ötökät, joten se takaa kyllä rauhallisen kesän.