Kirjojen kustannus ja myynti elää suurta murroskautta: kirjoja voi nykyään ostaa ja kuluttaa uusilla tavoilla, sähköisesti, internetin kautta jne. Olen ajatellut suhdettamme kirjoihin ja näiden uusien muotojen merkitystä sen jälkeen, kun isäni kuoli viime marraskuussa.
Isäni oli intohimoinen kirjojen keräilijä ja lukija. Häneltä jäi iso kokoelma kirjoja, kaikenlaisia ja monista aiheista. Vaikka joukossa on vanhojakin teoksia, ei se ollut hänelle sijoituskohde vaan hänen moninaisten kiinnostuksenkohteidensa heijastuma. Hän vietti vapaa-aikansa Helsingin antikvariaateissa ja kirjahuutokaupoissa eikä koskaan jättänyt käyttämättä tilaisuutta käydä uudessa kirjakaupassa matkoillaan ja retkillään.
Ikävä kyllä, kun en tiedä, voimmeko pitää asunnon, jossa kirjat nyt ovat, olen joutunut ajattelemaan kirjojen myyntiä. Siksi olin yhteydessä Bibliofiilien Seuran hyvin avuliaaseen asiantuntijaan, joka ehdotti käyvänsä omalla ajallaan kirjat läpi ja vievänsä seuran syksyiseen huutokauppaan ne, jotka voisivat herättää huutajien mielenkiinnon. Siten ne saisivat edes uuden kodin, jossa niitä arvostetaan. Ja minun pitäisi nyt käydä läpi kirjat erottaakseni joukosta ne, jotka haluan pitää. Mikä työmaa!
Keskusteltuani tuon nuoren miehen kanssa ja toisaalta luettuani australialaisen kirjailijan ja bloginpitäjän,
Vicky Archerin ihanasta
blogista hänen mietteitään kirjoista ja kirjakaupasta, ryhdyin siis miettimään omaa suhdettani kirjoihin. Bibliofiili vaikka onkin tuo nuori mies sanoi kannattavansa kirjarovioita, koska niin monet kirjat eivät ole sen kunnioituksen arvoisia, joka meillä tänään on kaikkia kirjoja kohtaan. Minua, joka on kasvatettu kirjojen ihannoijaksi, ajatus ensin puistatti.
Mutta kun asiaa ajattelen, on meillä paljon kirjoja, joiden arvo ei tulevaisuudessa ole kummoinenkaan: kurssikirjoja, halpoja pokkareita, vanhoja matkakirjoja ja mitä vielä. Toisaalta, kun ajattelee kaikkia niitä kirjoja, jotka lukee vain kerran ja niitä, joita tarvitaan vain niiden asiasisällön vuoksi, on selvää, että sähköisessä muodossa olevat kirjat ovat paljon keveämpiä ja vähemmän tilaa vieviä.
Sitten on erikseen kaikki ne kirjat, joita haluamme selailla, koskettaa, haistella, ihastella ja tarkastella yhä uudelleen. Jotka pitää ensin nähdä, eikä ostaa internetistä. Tunnustan myös olevani kirjakauppafriikki, joka käyttäisi kaiken aikansa noissa ihanissa paikoissa. Ja usein - vaikka rahapussi ja lukemiseen jäävä aika eivät antaisi myötä - kävelen ulos niistä taas uusia kirjoja kassissa. Siksi toivon todella, että oikeat kirjakaupat löytäisivät tapoja, joilla pysyä hengissä tässä muutosajassa ja myös pitää yllä ja ravita meidän lukuintoamme ja kirjarakkauttamme. Käynnit suosikkikirjakaupoissani ja uusien löytäminen ovat lempihetkiäni, joista en haluaisi luopua.
Muutamia suosikkikirjakauppojani:
Helsingissä tietenkin Akateeminen kirjakauppa;
Lontoossa se vanhin ja romanttisin ihanine rappusineen, jonka nimeä en nyt muista;
Aix-en-Provencen englantilainen kirjakauppa, Book in Bar, myös sen teehuoneen vuoksi;
Arlesissa La librairie Actes Sud, joka on myös kirjankustantaja ja Harmonia Mundi, joka myy myös musiikkia;
ja Nyonsissa Librairie de L'Olivier, hyvä valikoima seutukirjallisuutta.
Isäni Armas Aarre Saveliuksen, kirjojen rakastajan, muistolle.
