VIIKONLOPPUMATKANI

Kuten olen jo kertonut, vietän melkein kaikki viikonloppuni "viikonloppumajassani" Arlesin vieressä. Viime perjantaina oli kaunis, aurinkoinen ilma, joten otin valokuvia matkani varrelta, joista tässä parhaimmat. Muitakin kauniita paikkoja olisi, mutta vielä pitäisi löytää hyvä paikka, mihin pysähtyä ja ottaa kuvia.

Matkani kulkee etelä-Drômen kukkuloilta, jota aluetta paikalliset kutsuvat provensaaliksi Drômeksi, Vauclusen ja Avignonin kautta Arlesin viereen, kylään Camarguen lattanoiden maiden portilla. Yllä matkani alkuvaiheilta, näkymä Mont Ventoux'n lumiselle huipulle.

Ei tarvitse kysyä, mistä täällä eletään: viinitarhoja silmin kantamiin koko matkan ajan.

Yllä les Dentelles de Montmirail, runollisesti "Montmirail'n pitsit", kauniisti kuluneet vuorijonot ja edessä Sablet'n kylä. Kirkon kellotorni nousee korkeimman kukkulan huipulla.

Tässä yksi monista kauniista rakennuksista matkani varrella: Chatêau de Martinet, Martinet'n linna. Se toimii ravintolana ja majatalona eli "chambres d'hôte". Niitä on nykyään paljon tällä alueella, onhan turismi toinen tärkeistä paikallisista elinkeinoista. Chambres d'hôte on hotellia pienempi ja persoonallisempi majoitusmuoto, usein jopa luksustasoinen. Tässä linnassa on varmasti todella romanttista asua, kunhan on puutarhan ja viinitarhojen, eikä ihan vierestä kulkevan tien puolella!
Toinen näkymä Mont Ventoux'lle päin. Ja lisää viiniköynnöksiä. Tässä olen jo tunnin ajomatkan päässä kotoa, Courthezonin kylän ulkopuolella.

Ja tässä Courthezonin ylpeys: Jamet'n viinikellari ja -myymälä, jonka tähtituote on viini, jolla ihana nimi: "Sang du Peuple" eli Kansan veri!

Lisää vuoria, tällä kertaa les Alpilles eli pikku-Alpit, jotka ovat Avignonin ja Camarguen välissä. Avignonista ei minulla ole kuvia, koska itse asiassa en kulje kaupungin läpi, vaan laitakaupungin kautta, missä ei ole mitään kuvattavaa. Avignon sinänsä on etelä-Ranskan kauneimpia kaupunkeja, suosittelen lämpimästi.

Tässä suomalaisillekin tuttu näky: paperitehdas Tarasconin lähellä. Ja haju sen mukainen!

Itse Tarasconin ja sen sisarkaupungin Beaucairen Rhône-virran toisella rannalla näkisi kivasti viereiseltä sillalta, mutta siihen ei voi pysähtyä kuvaa varten.

Tuulivoimalat ovat puhuttaneet paljon täällä Ranskassa. Varsinkin niiden pitämää ääntä kritisoidaan, mutta monet eivät myöskään pidä niiden ulkonäöstä. Ilmeisesti ydinvoimalat ovat kivemman näköisiä... Tuulivoimaloita kuitenkin rakennetaan, enkä itse pidä niitä rumempina kuin korkeajännitejohtoja tai tehtaiden savupiippuja, enemmänkin päin vastoin.

Ja tässä olemme perillä, vajaat pari tuntia myöhemmin. Viikonloppu oli tuulinen ja kolea, joten kävimme vain pikaisella kävelyllä Montpellierissä, jonne kuitenkin pitää ehdottomasti palata keväämmällä, näytti oikein mukavalta. Kävimme nimittäin ostamassa aasialaisia tuotteita Montpellierin lähellä olevasta aasialaisesta supermarketista (mm. japanilaisia kakkuja niitä rakastavalle!).